Man with lots of paperwork

Tutkimus: Vain kolmasosa yrityksistä kannustaa taloudelliseen ajotapaan

Fiksu ajotapa voi säästää rahaa, ihmishenkiä ja luontoa – nappaa vinkit talteen!

Taloustutkimus selvitti ITS Finlandin pyynnöstä, miten suomalaisissa yrityksissä panostetaan työajoneuvojen ajotavan seuraamiseen. Vain noin kolmasosa (37 prosenttia) tutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä ilmoitti seuraavansa yrityksen hyötyajoneuvojen ajotapaa, eli esimerkiksi polttoaineenkulutusta, ajonopeuksia ja kiihdytyksiä.

"Tuntuu todella kummalliselta, ettei ajotapaa seurata useammissa yrityksissä", ihmettelee ITS Finlandin toiminnanjohtaja Sampo Hietanen. "Ajotavalla on merkittävä vaikutus sekä onnettomuusherkkyyteen että polttoaineenkulutukseen, joten järkevään ajotapaan kannustaminen toisi helposti suuret säästöt yrityksille, kuljettajille itselleen, ja yhteiselle ympäristöllemme."

500 euron säästö bensalaskuun, tuntuvat vähennykset hiilidioksidipäästöihin

Testeissä on havaittu, että taloudellisella ajotavalla, jossa vältetään turhia kiihdytyksiä ja jarrutuksia, voi pienentää polttoaineen kulutusta 10–20 prosentilla.

  • Jos yrityksen käytössä olevalla hyötyajoneuvolla ajetaan 25 000 kilometriä vuodessa ja se kuluttaa noin 9 litraa dieseliä 100 kilometrillä, 15 prosenttia pienempi polttoaineen kulutus merkitsisi vuodessa noin 500 euron säästöä bensalaskussa.

Pienempi polttoaineenkulutus merkitsee myös pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Jos koko maan kaikki hyötyajoneuvot onnistuisivat taloudellisella ajotavalla vähentämään polttoaineenkulutustaan 15 prosenttia, CO2-päästöt alenisivat vuosittain 126 000 tonnin verran.

  • 126 000 tonnia CO2-päästöjä vastaa esimerkiksi koko Suomen lentoliikennettä kuukauden ajalta tai kaikkien helsinkiläisten kotitalouksien tuottaman kaatopaikkajätteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä vuoden ajalta.

Verottajalla väärät keinot?

Suomessa on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössä päästöperusteinen autovero: mitä pienemmät hiilidioksidipäästöt auton valmistaja on ilmoittanut, sitä edullisempi on auton verokohtelu.

"Kiinnostaako Suomen valtiota oikeasti päästöjen vähentäminen? Autojen verotus kyllä kannustaa ostamaan vähäpäästöisempiä uusia autoja, mutta uusien autojen vaikutus kokonaispäästöjen vähenemiseen on mitätön, vain noin kolme prosenttia", Hietanen tuskailee.

"Tehokkaampaa olisi maksaa korotettua kilometrikorvausta autoilijoille, jotka panostavat ajotapansa seuraamiseen esimerkiksi sähköistä ajopäiväkirjaa hyödyntämällä. Jos myös vanhempien autojen omistajat saataisiin näin kannustettua taloudellisempaan ajotapaan, liikenteen päästöt vähenisivät huimasti enemmän."

3 vinkkiä taloudellisempaan ajotapaan

ITS Finlandin Sampo Hietasen kolme vinkkiä fiksuun ajotapaan:

  1. Ennakoi, älä poukkoile. "Kiihdytykset ja jarrutukset polttavat eniten bensaa. Yritä välttää turhaa poukkoilua – se ei myöskään käytännössä nopeuta matkantekoa."
  2. Ylinopeus on turhaa. "Totta kai kaikkien tekisi mieli toisinaan vähän painaa kaasua, mutta ylinopeus ei johda mihinkään. Joudut todennäköisemmin jarruttelemaan, kun edessäsi muut noudattavat nopeusrajoituksia. Tällainen nykiminen on myös turvallisuusriski niin itsellesi kuin muille."
  3. Sähköinen ajopäiväkirja apuriksi. "Moni ajopäiväkirja antaa hyvän pohjan ajotavan seuraamiseen. Ei riitä, että käy autokoulussa 18-vuotiaana kuuntelemassa, miten olisi fiksua ajaa, vaan omaa ajotapaa pitäisi tarkkailla joka päivä ja ajopäiväkirja auttaa tässä kätevänä coachina."

Lisätietoja:

Sampo HietanentoiminnanjohtajaÄlykkään liikenteen verkosto - ITS Finland rysampo.hietanen(at)its-finland.fip. 040 565 7688

Lisätietoa tutkimuksestaTaloustutkimus toteutti ITS Finlandin tilaaman tutkimuksen tiedonkeruun 28.4.–5.5.2014. Kutsu tutkimukseen lähetettiin 7 981 vastaanottajalle, joista kyselyyn vastasi 2 292. Heille esitettiin karsivakysymys "Käytätkö työssäsi ns. hyötyajoneuvoa (eli esim. yrityksen henkilö- tai pakettiautoa, ei työsuhdeautoa)?". Kysymykseen myöntävästi vastanneet, joita oli 370, pääsivät osallistumaan varsinaiseen kyselyyn. Vastaajista 90 prosenttia oli miehiä, ja he jakautuivat alueellisesti tasaisesti ympäri Suomen. Vastaajista 63 prosenttia oli yli 45-vuotiaita.

ITS Finland

ITS Finland toimii älykkään liikenteen ja kuljetuksen kehittämisen yhteistyöfoorumina kooten hallinnon, tutkimuksen ja yritysten osapuolet yhteen.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää älykkään liikenteen palvelujen toteuttamisen ja liikennetelematiikan liiketoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä tehdä tunnetuksi tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Näitä keinoja toteutetaan liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa sekä tie-, vesi-, raide- ja ilmaliikenteen ongelmien ratkaisemisessa.

ITS Finland on osa kansainvälistä National ITS Associations -verkostoa.