Italiassa GPS-paikannin pakolliseksi?

YLE:n uutisen mukaan Italia harkitsee vakuutusyhtiöiden kannustamana GPS-paikantimen asentamista ajoneuvoihin pakolliseksi. GPS-paikannin toimisi niin sanottuna "mustana laatikkona", jonka avulla pystytään selvittämään kolaritilanteissa miten onnettomuuteen osallistuneita autoja on ajettu onnettomuutta edeltävänä aikana. Sen avulla pystytään luomaan tarkka kuva onnettomuuden tapahtumaketjusta. Vakuutusyhtiöt näkevät "mustat laatikot" kultakaivoksena, koska niiden avulla vakuutusyhtiöt säästävät hyvin paljon rahaa vakuutuspetosten selvityksissä - vaikka he myöntävätkin 20 % alennuksen vakuutusmaksuista kuluttajille, joilla musta laatikko on autossaan.

Suomessakin on ollut keskustelussa useaan otteeseen ajoneuvojen satelliittipaikannukseen perustuvien palveluiden markkinoiden luominen. Kuluttajille tämä on näkynyt enemmänkin tiemaksujen keräyksen yhteydessä. Ensimmäinen isompi julkisempi keskustelu asiasta oli ns. Ollilan työryhmän julkaisema ehdotus miten tiemaksuja voitaisiin kerätä ilman kalliita ja Suomeen ympäristöön sopimattomien fyysisten tietullien rakentamista. Sanon "Suomeen sopimattomien" sen takia, että Suomessa teiden käyttömäärät ovat riittämättömät kattamaan fyysisten tietullien rakentamisista aiheutuvia kustannuksia, koska Suomi on maantieteellisesti iso ja harvaan asuttu maa. Todennäköisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla olisi riittävä määrä autoja kattamaan fyysisten tietullien kustannuksia edes jollain tasolla, jos järjestelmä rakennetaan vain tietullien keräämiseen. Satelliittipaikannuksen perustamiskustannukset ovat pienemmät ja sen avulla voidaan tarjota lisäksi monia kuluttajille hyödyllisiä palveluita, kuten esimerkiksi ajopäiväkirjoja, joista on hyötyä monelle meistä. Tämä toimii ainoastaan mikäli järjestelmä on ns. avoin, eli ei ole olemassa vain yhtä palveluntarjoajaa, jota kaikkien täytyisi käyttää, vaan kuluttaja voisi valita palveluntarjoajan itse ja laite ei ole tehty vain ja ainoastaan tietullimaksujen keräämiseen.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, vaan näin oli jo silloin keskustelun pohjana. Tiedon käyttäminen olisi pitänyt selventää kuluttajille hyvinkin tarkkaan, eli mitä tietoa tallennetaan ja mitä sillä tehdään. Työryhmän tuloksena perustettu kokeilu epäonnistui käyttäjämäärien hakemisessa pääasiallisesti siksi, että kokeilussa Trafille piti lähettää huomattavan yksityiskohtaista tietoa, kuten milloin ollaan oltu ja missä (esimerkiksi ohitettu virtuaalinen tietulli 4-tiellä kehä III:n kohdalla 11.12.2016 klo 7:32 suuntaan etelä - nämä tiedot olisi tulleet jokaisesta yksittäisestä ohituksesta) ja lisäksi kokeilua varten piti lähettää myös ajoneuvotunniste vaikka kyseessä oli pilotti. Oikeampi tapa olisi ollut kertoa vain suoritemäärä. Eli palveluntarjoaja olisi kerännyt tiedon ja lähettänyt sen kootusti eteenpäin (esimerkiksi ohitettu virtuaalinen tietulli 4-tiellä kehä III:n kohdalla 12 kertaa joulukuun aikana suuntaan etelä ajoneuvon 451346257 toimesta). Näin ollen pilotista ei olisi tullut tarpeettoman tunkeileva, mutta tiemaksujen keräämiseen liittyvään kokeiluun tarvittava tieto olisi ollut saatavissa.

Ajotapa, ajokilomäärät ja ajoajat voisivat vaikuttaa lisäksi vakuutusmaksun suuruuteen, jolloin kustannusten määrä olisi suoritteeseen perustuva. Nykyinen malli, jossa kaikki maksavat saman verran vakuutuksesta, ajaa sitten 1 000 km vuodessa tai 60 000 km, ei ole reilu moneltakaan kannalta. Myöskin riskit ovat erisuuruiset, jos ajat vain klo 11 aikaan kauppaan kuin että ajat yöllä. Tuossa pitäisi ottaa lisäksi huomioon myös paljon ajavien vaikutus yhteiskunnalle esim. teiden kulutuksen johdosta. Eihän meiltä veloiteta samaa hintaa bensastakaan vuodessa, vaan sekin on ajomääriin (ja auton kulutukseen) liittyvä. Itse asiassa pitäisikö yhden vakutuuksen kattaa kaikki ajot, vaikka ajoneuvo vaihtuisi ja vuotuinen ajoneuvoverokin voisi yhtä hyvin olla henkilökohtainen? Toki ajoneuvot voivat olla eri hintaisia (osaperuste vakuutusmaksulle) ja päästää eri määrän CO2-päästöjä (vuotuisen ajoneuvoveron peruste), mutta itse en ainakaan ole onnistunut ajamaan montaa ajoneuvoa yhtäaikaa jolloin muut seisovat.

Keskusteluissa tuli tuolloin korostetusti esille yksityisyydensuoja vaikka tälläkin hetkellä meidät paikannetaan huomattavan paljon tarkemmin. Autoa voi ajaa joku muukin, eikä auto ole aina siellä missä itse olet. Lisäksi autosi paikannetaan jo pääväylillä liikenteen sujuvuuskameroiden toimesta ympäri Suomen, esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehäteillä näitä kameroita on useita, jotka tallentavat ajoneuvon rekisteritunnisteen, sijainnin ja aikaleiman. Monikaan asia ei muuttuisi, jos palveluntarjoaja hallinnoisi tätä tietoa ja lähettäisi vain tarvittavan tiedon sitä tarvitsevalle taholle mahdollisimman vähän tunkeilevana.

Jos taskussasi taas on älypuhelin, liikkeitäsi seuraataan helposti - eikä meistä juuri kukaan edes tiedä mihin kaikkeen kyseistä tietoa käytetään. Itsekin katsoin puhelimestani paikannukseen liittyviä tietoja, josta löytyi kuinka pitkään olin ollut minäkin päivänä töissä ja milloin taas vietin aikaa kotona, vaikka olisin käyttänyt julkista liikennettä työmatkoihin. Yksityisyydensuoja tuntuu olevankin hyvä kortti ottaa silloin esille, kun se on itselle sopivaa ja usein äänekkäimmät kommentoijat eivät tiedä mistä puhuvat. Jos sanot ettet halua olla paikannuksen kohteena, niin et kai vain silloin käytä älypuhelinta? Muuten huolesi yksityisyytesi suojasta ei ole johdonmukainen eikä perusteltua, koska auton paikannukseen liittyviin tietoihin on kerrottu tarkasti mihin sitä käytetään ja kenelle se luovutetaan (jos kenellekään) - toisin kuin matkapuhelimen sijaintitieto, joka on paljon tarkempaa ja tunkeilevampaa eikä meistä kukaan tiedä mitä kaikkea sillä tiedolla tehdään.

Näyttäisi siltä, että tällaisten palveluiden ja markkinoiden luomisessa Suomi on hieman jälkijunassa, vaikka valtio on liikennelabran ja liikennekaaren puolesta lähtenyt uusia digitaalisia hankkeita tukemaan. Tilanne on toivon mukaan muuttumassa, sillä useita mielenkiintoisia hankkeita on jo olemassa, joiden avulla saadaan Suomeen reilusti lisää työpaikkoja. Jos ja kun mustat laatikot yleistyvät myös Suomessa, niin toivottavasti GPS-paikantimen tuottaman tiedon avulla voidaan tehdä paljon muitakin palveluita kuin Italian lakiesityksen mukainen "musta laatikko" ja vakuutusmaksun suuruuden laskemista.

Jarkko Jaakkola